Lisää saunoja Helsinkiin – kuusi konkreettista toimenpidettä
Saunominen ja talviuinti ovat sosiaalisia ja terveyttä edistäviä harrastuksia, joiden suosio Helsingissä kasvaa kohisten. Valitettavasti Helsingin nykyiset saunat eivät pysty vastaamaan kasvavaan saunojien määrään ja talviuintikin onnistuu monilla alueilla lähinnä ilman saunaa ja pukuhuonetta pakkasessa värjötellen.
Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia saunakapasiteetin ja talviuintimahdollisuuksien kehittämiseen. Samalla voidaan laajemminkin kehittää uimamahdollisuuksia luonnonvesissä vuodenajasta riippumatta. On todellinen huoli, että muutoin saunominen jää vain harvojen ja rikkaiden harrastukseksi. Helsingissä kuitenkin varsin harvalla on kotonaan sauna ja vielä harvemmalla mahdollisuus päästä avantoon.
Helsinkiin voitaisiin lisätä saunoja ja talviuintipaikkoja seuraavilla keinoilla:
1. Saunat liikunta-avustusten piiriin: Tällä hetkellä saunat ja talviuintipaikat eivät ole kaupungin liikunta-avustusten piirissä, vaikka ne harrastuksina edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Moni saunoo urheilusuoritusten yhteydessä tai ui matkaa luonnonvesissä. Lisäksi saunomiseen liittyy hyvinvointia tukevaa sosiaalista vuorovaikutusta. Siksi vähintäänkin kaikille avoimien yhdistysmuotoisten saunojen tulisi kuulua kaupungin liikunta-avustusten piiriin saunojen rakentamisen, kunnossapidon tai operatiivisen toiminnan kustannusten osalta tasapuolisesti määritellyillä avustuskriteereillä. Lisäksi historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä saunoja tulee tukea taloudellisesti elävän kulttuurihistorian säilyttämiseksi.
2. Uimalaiturit ja mattolaiturit avantokäyttöön: Moni avantouintiseura, yleinen sauna ja yksityinen talviuimari tukeutuu kaupungin ylläpitämiin uimalaitureihin. Kaupungin tulee perustaa lisää laitureita eri puolille Helsinkiä, ylläpitää niitä myös talvisin ja kehittää paremmin talviuintiin soveltuviksi. Samassa yhteydessä laitureita voidaan kehittää kesäkautta varten elämyksellisemmiksi uimapaikoiksi esimerkiksi hyppytornein, liukumäin ja keinuin.
3. Kaavoitetaan sauna jokaiseen kaupunginosaan: Kuten Helsingin uusissa merellisissä kaupunginosissa Jätkäsaaressa ja Sompasaaressa on tehty, tulee jokaiselle asuinalueelle varata sopiva tila julkiselle saunalle. Näin voidaan varmistaa saunojen rakentumisen edellytykset kaupungin kasvaessa. Saunan rakennuttaminen jälkikäteen ilman kaavassa varattua paikkaa voi olla hankalaa.
4. Saunojen rakentaminen vaatii myös kaupungin panostusta: Tälläkin hetkellä Helsingin kaupunki operoi ja kehittää uimahalleja eri puolilla kaupunkia. Tätä esimerkkiä seuraten kaupungin tulee myös itse perustaa saunoja sellaisiin paikkoihin, joihin niitä markkinaehtoisesti ei synny. Sauna on peruspalvelu, jonka turvaaminen kaikille helsinkiläisille on tärkeää. Esimerkkinä tästä voidaan pitää Vantaan Kuusijärven savusaunoja tai Jakomäen hiekkakuopille suunniteltua uimarantaa pukuhuoneineen.
5. Saunojen byrokratian keventäminen: Luodaan kevennetty luvitusjärjestely, jonka turvin voidaan rakentaa sellaisia saunoja, jotka eivät vaadi erillistä raskasta viemäröintiä, kaukolämpöä tai muita rakenteita. Esimerkkeinä tämänlaisista saunoista voidaan pitää Sompasaunaa ja Saunakontteja, joiden kaltaisia joustavia matalan kynnyksen saunoja Helsinkiin tarvitaan enemmän.
6. Laituripaikkoja saunalautoille: Saunalautat ovat joustavin, helpoin ja kustannustehokkain tapa saada uutta saunakapasiteettia Helsinkiin. Kaupungin tulee tarjota vuokrattavia määräaikaisia laituripaikkoja sekä muita soveltuvia lokaatioita sellaisille saunalautoille. jotka ovat kaikille avoimia kertamaksulla tai vuokrauksen kautta. Saunalautoille tulee määrittää tarkat kriteerit, jotta ne sopivat ulkonäöltään kaupunkikuvaan eivätkä aiheuta häiriötä.
Toni Pakarinen
Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon, sillä haluan tehdä Helsingistä Suomen saunapääkaupungin. Äänestä 299
Lue lisää muista vaaliteemoistani tästä.