Johtotehtävissä toimii yhä useammin ihmisiä joilla ei ole omakohtaista kokemusta varusmiespalveluksen todellisuudesta. Tämä johtuu mm siviilimaailman esimiestehtävien sukupuolijakauman tasoittumisesta. Kehitys voikin johtaa yhä useammin tilanteisiin, joissa varusmiespalveluksessa saatua kokemusta saatetaan ajatella vain merkityksettömänä metsässä pyörimisenä tai älyttömänä käskyjen noudattamisena. Varusmiespalvelus niputetaan yksinkertaiseen muottiin, jossa koulutushaarakohtaisen koulutuksen saaneiden varusmiesten taidot sivuutetaan täysin. Kun Puolustusvoimat näyttäytyy monelle siviilielämästä irrallisena organisaationa, leimautuu siellä saadut kokemuksetkin siviilielämälle irrelevanteiksi.
Väitän kaikkien oppivan armeijassa hyödyllisiä taitoja koulutushaarasta tai reservin arvosta riippumatta. toimintaa. Yksinkertaisimmissakin palvelustehtävissä vastuunkannon ja järjestelmällisen toiminnan harjoittelua on varmasti riittävästi. Perinteisten armeijassa opittujen taitojen lisäksi varusmiespalvelus voi tarjota uskomattomia määriä ammatillista osaamista. Omakohtainen kokemukseni Varusmiessoittokunnan viestintätehtävistä vastasi vaatimuksiltaan täyspäiväistä viestintätoimistossa työskentelyä. Nyt organisaatioviestinnän parissa työskennellessäni, huomaan jatkuvasti hyödyntäväni palveluksessa saamaani kokemusta.
Osaamisen huono tunnustaminen työpaikoilla ei johdu pelkästään työnantajien tietotasosta. Saamastaan koulutuksesta on vaikea puhua, jos ainoa kirjallisena käteen jäävä asia on todistus, missä lukee suorituspaikka, aika ja sotilasarvo. Puolustusvoimien käyttämä kieli ei muutoinkaan istu siviiliammatin työhakemukseen. Monessa paikassa on onneksi kehitetty järjestelmää tästä eteenpäin. Sain itse palveluksestani paksun nipun todistuksia, suosituksia ja portfolion toteuttamistani projekteista. Ei olisi huono asia, jos palveluksen suorittamisesta olisi hyötyä siviilissä, ja osaamisen hankkiminen täten motivoisi palvelukseen astuvia. Myös mahdollisuutta hyväksilukea palveluksessa opittuja yhä laajemmin tulisi kehittää eri korkeakoulujen kanssa.
Mutta miten varusmiespalveluksessa saadut taidot vaikuttavat yhteiskuntaan? Etenkin siviilimaailman johtotehtävien sukupuolittuneisuuden taustalla on monien muiden syiden lisäksi varusmiespalveluksen epätasa-arvo. Nykyisen järjestelmän takia päädytään tilanteeseen, jossa lähes puolet kansasta saa automaattisesti vähintään puolen vuoden "työkokemuksen" CV:seensä. Taito toimia hierarkisessa organisaatiossa on varsinainen valttikortti työnhaussa. Tämä ei ainakaan edistä sukupuolten tasa-arvoa työelämässä.
Kun yliopistokaverit kyselivät missä vietän ”välivuottani”, vastasin monesti huumorilla suorittavani pakollista maanpuolustuksen käytännön harjoituskurssia. Asennoituminen palvelukseen oppimismahdollisuutena on varmasti yksi parhaimpia tapoja motivoida itseään. Kyseessä on kuitenkin ainutlaatuinen mahdollisuus oppia itsestä ja muista ihmisistä poikkeuksellisessa ympäristössä, osallistua yhteiskuntaan uudella tavalla ja kehittää omaa erityisosaamista pitkäjänteisesti.